Tietoja Mount Everestistä

Infografiikat

Hämmästyttävä totuus

Tätä huippua pidetään yhtenä upeimmista, mutta traagisimmista ja vaarallisimmista paikoista maailmassa. Sen kivinen siluetti on houkutellut monia urheita ja rohkeita ihmisiä tavoittelemaan huippuaan. Valitettavasti monet heistä ovat jääneet pysyvästi sen lumisille ja kivisille rinteille. Yli 235 kiipeilijää ja paikallista ihmistä on kuollut, kun he ovat yrittäneet valloittaa maailman korkeinta huippua. Tarkkaa lukua ei kuitenkaan tiedetä, sillä kaikki eivät rekisteröidy ennen matkaansa. Suuri kuolemanvaara johtuu muun muassa ilmanpaineesta ja ohuesta ilmasta, jonka hengittäminen pitkiä aikoja on mahdotonta. Kuitenkin monet ihmiset tavoittelevat maailman huippua riskeistä välittämättä, jäätävän kylmää ilmaa ja hapenpuutetta uhmaten. Mikä siinä on niin erityistä?

Kuinka paljon Everestille kiipeäminen maksaa?

Tämä on nykyään erittäin suosittu kysymys, sillä me kaikki tiedämme, että korkeat nousut vaativat rahaa. Sinun tarvitsee olla fyysisesti valmis ja taitava vuorikiipeilijä, mutta tarvittavat varat täytyy myös löytyä. Minimihinta on noin 30 000 dollaria, jos kiipeät itsenäisesti. Matkayhtiöt tarjoavat opastettuja nousuja, ja heidän hintansa tälle palvelulle on noin 60 000 dollaria. VIP-nousupalvelu, joka sisältää jatkuvan Internet- ja puhelinyhteyden, on jopa 90 000 dollarin hintainen. Yleisesti ottaen hinta riippuu oppaasta, sekä pakettiin kuuluvien palveluiden määrästä ja laadusta.

Miksi se on niin kallista?

Nepalin hallitus veloittaa pakollisen maksun kaikilta ulkomaalaisilta, jotka haluavat kiivetä Mount Everestille. Ryhmän koosta ja ajanjaksosta riippuen maksu vaihtelee 11 000 ja 25 000 dollarin välillä.

Moni lukija on nyt raivoissaan: “Mitä rahastusta!”. Mutta toisaalta, mietipä itse. Jos jo näillä hinnoilla rinteillä on yli 200 kuollutta kiipeilijää ja tuhansia tonneja jätettä, niin mitä tapahtuisi, jos maksua ei olisi? Kiipeilijöiden määrät lisääntyisivät dramaattisesti ja Everest olisi kohta jotakin kaatopaikan ja ruumishuoneen väliltä.

Toinen tärkeä asia on kunnollinen varustesetti, joka myös maksaa paljon. Oppaiden, kiipeilijöiden ja sherpojen kustannukset riippuvat usein ryhmän koosta, joten ne vaihtelevat vuosittain.

Mount Everest faktat

1. Mount Everest (tai vain Everest), joka kuuluu Mahalangurin vuorijonoon, on 8 848 metriä korkea.
2. Havaijilla sijaitseva lepotilassa oleva tulivuori Mauna Kea pitää ensimmäistä sijaa maailman korkeimpien vuorten listalla, jos mukaan lasketaan sen merenpinnan alla oleva osuus.
3. Everest on yli 60 miljoonaa vuotta vanha. Se muotoutui mannerlaattojen törmäysliikkeestä, Intian laatan törmätessä Aasian mantereeseen. Koska mannerlaattojen liikehdintä alueella jatkuu edelleen, Everest kasvaa noin neljäsosatuuman korkeutta joka vuosi.
4. Huippu sijaitsee aivan Nepalin ja Kiinan (Tiibetin) rajalla.
5. Chomolungma, joka on johdettu Tiibetin kielestä, tarkoittaa pyhää universumin äitiä.
6. Huipulla kiipeilijöiden suositellaan käyttävän lisähappea pysyäkseen lämpiminä. Ennen huippua kiipeilijät syövät paljon riisiä ja nuudeleita, sillä huipulle pääsemiseen kuluu paljon energiaa. Vuorikiipeilijät kuluttavat yli 10 000 kaloria päivässä, ja huipulle kiivetessä tämä luku vielä kaksinkertaistuu. Kaiken kaikkiaan kiipeilijät menettävät löytöretkensä aikana yleensä neljästä kahdeksaan kiloa kehonsa painosta.
7. Kautta historian Everestillä kuolleiden määräksi on raportoitu 282 henkeä (joista 169 länsimaista vuorikiipeilijää ja 113 Sherpaa), kattaen aikavälin vuodesta 1924 elokuuhun 2015. Kuolemiin johtaneista syistä mainittakoon, että 102 näistä kiipeilijöistä kuoli yrittäessään saavuttaa huippua käyttämättä lisähappea. Suuri osa ruumiista on vielä tänäkin päivänä jossain vuoren lumisilla rinteillä, vaikka Kiina onkin raportoinut siirtävänsä niitä pois. Merkittävin syy kuolemille ovat putoamiset, seuraavana lumivyöryt, räjähdykset ja vuoristotauti.
8. Kaikkien aikojen nuorin huipun saavuttanut on ollut amerikkalainen nuorukainen, Jordan Romero. Hän onnistui pääsemään huipulle pohjoispuolelta toukokuun 23. päivänä vuonna 2010, ollessaan 13-vuotias.
9. 14 vuorikiipeilijää on onnistunut kulkemaan vuoren puolelta toiselle.
10. Tuuli voi puhaltaa siellä yli 200 mailia tunnissa
11. Mount Everestin huipulle pääsy kestää karkeasti arvioiden noin 40 päivää, sillä kehon sopeutuminen korkeaan paikkaan vie oman aikansa.
12. Ensimmäiset ilman lisähappea Everestin huipulle päässeet olivat Reinhold Messnerin ja italialaisen Peter Hablerin tiimi vuonna 1978. Myöhemmin heidän esimerkkiään seuraten 193 vuorikiipeilijää on onnistunut pääsemään huipulle ilman lisähappea (noin 2,7 % kaikista huipulle päässeistä). Ylipäätään Mount Everestin huipulla jokaisessa hengenvedossa on noin 66 % vähemmän happea, kuin mitä on hengittäessäsi normaalisti merenpinnan tasolla.
13. Tähän mennessä Everestin huipun valloituksia on ollut yli 7 000, kun lasketaan yli 4 000 eri ihmisen kaikki raportoidut reitit.
14. Vanhin vuoren valloittanut oli japanilainen Miura Yiuchiro, toukokuun 23. päivänä vuonna 2013 ollessaan 80-vuotias.
15. Everestin huipulle on 18 eri virallista kiipeilyreittiä.
16. Ensimmäinen huipulle astunut nainen oli japanilainen vuorikiipeilijä Junko Tabei vuonna 1975.
17. Putoamiselta välttyäkseen kiipeilijät käyttävät nailonköysiä (10-mm halkaisijaltaan). Onnistuneesti huipulle päästäkseen kiipeilijät käyttävät cramponeiksi kutsuttuja urheilukenkiin kiinnitettäviä piikkejä. Sen lisäksi he käyttävät jäähakkuja, jotka pysäyttävät mahdollisen putoamisen kiviseltä ja jäiseltä pinnalta. Vaatteina käytetään paksuja höyhentäytteisiä asuja.
18. Läntisessä Nepalissa asuvia ihmisiä kutsutaan yleisesti sherpoiksi. He vaelsivat alueelle alun perin Tiibetin puolelta satoja vuosia sitten. Sherpat auttavat vuorikiipeilijöitä kantamaan ruokaa, telttoja ja tarvikkeita perusleirien yläpuolisille välileireille.
19. Vuorikiipeilijät alkavat käyttää pullotettua happea 7 925 metrin korkeudessa, mikä saa kuitenkin olotilassa aikaan vain 915 metrin eron. Ollessaan 8 230 metrin korkeudessa, lisähappea käyttävä tuntee siis olonsa samalle, kuin olisi 7 315 metriä merenpinnan yläpuolella. Ero ei siis kaiken kaikkiaan ole kovinkaan merkittävä.
20. Lämpötila voi laskea jopa -62 celsiusasteeseen.

Historia

Mount Everest muovautui maan pinnasta 60 miljoonaa vuotta sitten. Vuorella on melko pitkä ”ensimmäinen kiipeilijä” -historia. Se alkaa aina brittiläisen retkikunnan, George Malloryn ja Guy Bullockin, ensimmäisestä epäonnistuneesta yrityksestä vuonna 1921. Ensimmäiset ihmiset vuoren huipulla taas olivat rohkeat alpinistit Edmund Hillary ja Tenzing Norgay vuonna 1953. Historia jatkuu aina viime vuosiin asti, kun esimerkiksi 80-vuotiaasta Yicchiro Miurasta tuli 23. toukokuuta vuonna 2013 kaikkien aikojen vanhin Mount Everestille kiivennyt henkilö.

Maailman korkein huippu ei kuitenkaan ole pelkästään vuorikiipeilijöiden haaste ja näköalapaikka. Se on myös ylämaalaisten koti. Sherpojen kansa on asunut siellä yli 500 vuotta. Tämän pienen kansan edustajat ovat parhaita toimimaan oppaina ja kantajina turisteille ja ammattilaisille, jotka ovat halunneet kuolemaa uhmaten kiivetä planeettamme korkeimmalle ja vaikeimmalle vuorelle.

Missä Mount Everest sijaitsee?

Mount Everest ei ole pelkästään maailman korkein vuori. Se pitää nimissään myös ennätystä kaikkein korkeimmalla sijaitsevana kahden valtion rajana. Vuori levittäytyy Kiinan ja Nepalin alueille, mutta sen huippu sijaitsee Kiinassa, tarkemmin sanottuna Tiibetin autonomisella alueella. Everest on osa Himalajan vuoristoa ja on vain yksi koko Himalajan massiivin yhdeksästä korkeimmasta huipusta. Mielenkiintoista on, että Himalajan vuoriston kolmenkymmenen huipun joukossa on yhdeksän maailman korkeinta huippua. Everest yhdessä näiden pikkuveljiensä kanssa muodostaa aidan Tiibetin ylängön ja Intian niemimaan välille.

Koko vuorijärjestelmä sijaitsee Etelä-Aasiassa ja kulkee läpi Pakistanin, Bhutanin, Tiibetin, Intian ja Nepalin. Sen vuoksi Mount Everestillä on useita nimiä. Tiibetissä sen nimi on ”Chomolungma” tai “Qomolangma” ja Kiinassa “Shèngmǔ Fēng”. Paikalliset Darjeelingissa kutsuvat sitä nimellä “Deodungha”, eli “Pyhä Vuori”. Vuosia luultiin, että maailman korkein vuori sijaitsee Andeilla. Vasta vuonna 1852 intialainen matemaatikko ja bengalilainen tutkija löysivät todellisen maailman korkeimman huipun.

Miten se sai nimensä?

Maailman korkeimman vuoren löysi alun perin Intiassa ylimaanmittarina toiminut George Everest vuonna 1841. Vuori nimettiin myöhemmin hänen mukaansa. Nimi annettiin vasta vuonna 1865, sillä tällä vaikuttavalla huipulla oli jo useita paikallisten antamia nimiä. Katsottiin kuitenkin, että korkeimmalla vuorella olisi oltava yksi, kansainvälisesti tunnustettu nimi. Muun muassa Andrew Waugh vaati, että vuori nimetään hänen korkeassa asemassa olleen edeltäjänsä mukaan.

Missä maassa Mount Everest sijaitsee?

Kuten Tiibetin autonominen alue, myös Mount Everest on kautta historian kuulunut vaihtelevasti joko Kiinalle tai Nepalille. Tänäkin päivänä Tiibetin hallinto yrittää palauttaa itsenäisyyttä, jonka Tiibet menetti Kiinan kansantasavallalle vuoden 1959 toukokuun haltuunotossa. Nepalin ja Kiinan välit ovat erittäin ystävälliset ja onkin lähes kuvainnollista, että maiden raja sijaitsee maailman korkeimmalla vuorella. Teoriassa siis lähimpänä kosmosta sijaitseva huippu ei kuulu vain yhdelle valtiolle, vaan on Kiinan ja Nepalin yhteinen. Jokainen turisti, joka haluaa nähdä Everestin omin silmin, voi valita, kumman maan puolelta sitä katsoo. Everest on kuitenkin Nepalin puolelta melko paljon kauniimpi ja myös kiipeämisen suhteen helpompi.

Kuinka korkea Mount Everest on?

Kuvittele, että asut maailmassa, jossa Mount Everestiä ei ole. Maailmassa, jossa sitä ei vielä ole löydetty ja jossa opettajasi koulussa kertoo, että maailman korkein vuori on vaikkapa Kangchenjunga tai Dhaulagiri. Vielä XX vuosisadalla oltiin varmoja, että planeettamme korkein kohta on kaikkea muuta kuin Mount Everest. Vasta vuonna 1852 se vahvistettiin maailman korkeimmaksi vuoreksi. Vuoren korkeus on 8 848 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kasvaa vuosittain noin 4 millimetriä mannerlaattojen liikehdinnän vuoksi. Sen lisäksi Nepalin maanjäristykset voivat liikuttaa Mount Everestiä ja jopa muuttaa sen korkeutta. Nykyään tutkijat jatkavat todistelujaan siitä, etteivät sen paremmin Kiinan, kuin Nepalinkaan mittaukset ole täysin oikeita. Chomolungma jatkaa kasvuaan.¬¬¬¬ Mannerlaatat eivät pysy paikoillaan, vaan työntävät Everestiä jatkuvasti korkeammaksi.

On erikoista, että Everestin tarkka korkeus on vieläkin kiistan aihe. Brittiläiset tutkimusmatkailijat onnistuivat vuonna 1856 selvittämään teodoliitin avulla huipun korkeuden ja raportoivat silloin sen olevan 8 848 metriä. Jotta Everestin korkeuden pystyy kuvittelemaan, riittää kun ajattelee, että sen huippu on juuri ja juuri tavallisen reittilentokoneen lentokorkeuden alapuolella. Sen vuoksi ei ole ihme, ettei tuossa korkeudessa, matalan ilmanpaineen ja hapen vähyyden vuoksi, ole juurikaan luonnoneläimiä. Everest on kuitenkin erään halkeamissa piileskelevän hämähäkkilajin asuinpaikka. Tämä musta hyppyhämähäkki syö jäätyneitä hyönteisiä, jotka kulkeutuvat tuulen ja lumimassojen mukana huipulle.

“Naapurusto”

Everestin massiivi koostuu useista erillisistä huipuista, joista mainittakoon 7 580 metriä korkea Changtse, 7 855 metriä korkea Nuptse ja 8 516 metriä korkea Lhotse. Aikanaan oli hyvin vaativaa saada vuoren korkeus mitatuksi, sillä teodoliiteiksi kutsutut apuvälineet painoivat yli 500 kiloa ja niiden kantamiseen tarvittiin kymmenestä viiteentoista miestä. Everestin tarkkaa korkeutta yritettiin mitata useita kertoja ja kunnollinen mittaustulos saatiin vasta vuonna 1949.

Lähin ihmisasutus on Rongbuk Monastery, buddhalainen luostari, joka löydettiin vuonna 1902. Luostari tuhoutui taisteluissa vuonna 1970, mutta on hiljattain rekonstruoitu. Nykyään se on viimeinen levähdyspaikka perusleiriin suuntaaville vuorikiipeilijöille. Rongbukin luostarista löytyy pieni hotelli ja pikkuruinen ravintola.

Korkeudesta

Lähes kolmensadan vuoden ajan Andeilla sijaitseva tulivuori Chimborazo oli korkein tiedetty paikka. Se on ”vain” 6 267 metriä korkea. XX vuosisadalla tämä oletus kumottiin, kun uusi haastaja löydettiin - Mount Nanda Devi Intiassa. 7 816 metriä korkea Nanda Devi on nykyään 23. sijalla maailman korkeimpien vuorten listalla. Sille, että näitä ”lapsukaisia” pidettiin korkeimpina, on syynsä – Koko Nepalin alue ”maailman kattoineen” oli suljettuna ulkopuoliselta maailmalta pitkän aikaa.

Kiinnostavia yksityiskohtia

Mount Everest on virallisesti maailman saastunein vuori. Syynä tähän on toisaalta infrastruktuurin puute ja toisaalta turistien jätetulva aina yksittäisistä ruokapakkauksista happisäiliöihin ja vanhoihin tarvikkeisiin. Roskia on kerääntynyt vuosikymmenten ajan tämän paikalliselle väestölle pyhän vuoren rinteille.

Kiinnostavaa on myös, että nykypäivän tiedemiehet löytävät kivestä jatkuvasti jäänteitä merielämästä. Vaikka Himalajat muotoutuivatkin vasta 60 miljoonaa vuotta sitten, Mount Everest oli 450 miljoonaa vuotta sitten vain meren pohja ja jäänteet siitä ovat säilyneet tähän päivään asti. Ihmisiin liittyvistä faktoista on hyvä esittää kysymys siitä, kuka on käynyt Everestin huipulla useammin kuin kukaan muu. Vastaus on kaksi sherpaa, Apa Sherpa ja Tarshi Purba, jotka ovat nautiskelleet korkeimmista maisemista 21 kertaa.

Kuolemat

Surullista kyllä, Mount Everest on todistetusti haastava paikka tavoiteltavaksi. Kuten moni vaarallinen paikka maailmassa, myös se on vaatinut lukuisia kuolonuhreja. Matalat lämpötilat, matala happitaso ja vaaralliset lumivyöryt ovat vieneet hengen monilta, sekä paikallisilta asukkailta että rohkeilta vuorikiipeilijöiltä. Everestin kaikkien aikojen suurin tragedia tapahtui vuonna 2014, kun suuri lumivyöry tappoi 16 paikallista Nepalilaista opasta lähellä perusleiriä. Toiseksi suurin onnettomuus tapahtui vuonna 1996, kun noin 15 ihmistä kuoli ollessaan palaamassa alas maailman katolta.

Nämä ihmiset kuolivat eri syistä. Toisten kohtaloksi koitui huono varustus ja toisten se, ettei happipulloissa ollut happea. Osa taas kuoli odottamattoman lumimyrskyn yllättäessä, jolloin ryhmän oli mahdotonta palata lähtöpaikalle ajoissa. Tämä oli koko vuoden toiseksi eniten kuolonuhreja aiheuttanut onnettomuus kyseisenä vuonna. Kolmanneksi traagisin tilanne tapahtui vuonna 2012, kun 11 ihmistä jäi ikuisiksi ajoiksi tielleen Everestille. Kaiken kaikkiaan vuoren rinteillä on yli 200 ihmisen ruumiit. Tarkkaa lukua ei kukaan tiedä, sillä ruumiit ovat hautautuneet Everestin kivikkoihin ja lumeen. Lumivyöryt ja valumat ovat yleisimpiä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syitä Everestillä.

Mount Everestin perusleirit

Kuten edellä on mainittu, jokaiselle Everestille kiipeämään rohkenevalle on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Voi lähestyä vuorta Kiinan kautta tai valloittaa jättiläisen Nepalin puolelta. Vuoren molemmilla puolilla on kaksi perusleiriä, joiden tarkoituksena on tarjota mahdollisuus tottua vuoriston erityiseen ilmastoon ja säähän. Joka ikisen korkeammalle aikovan turistin on vietettävä leirissä paljon aikaa, jotta keho tottuu olosuhteisiin ja vuoristotaudilta vältytään. Molemmissa leireissä on lääkäreitä, joilta kiipeilijät saavat tarvittaessa neuvoja ennen nousua. Tarpeeksi pitkä leirillä vietetty aika auttaa kiipeilijöitä vähentämään paineenvaihtelun ja vuoristotaudin aiheuttamien terveysongelmien riskejä.

Eteläinen leiri on Nepalin puolella ja pohjoinen leiri Tiibetin alueella (Kiina). Eteläinen leiri on jatkuvasti suositumpi, vaikka pohjoiselle leirille pääseekin kulkemaan kesäaikaan autolla. Ennen maanviljelykseen ja karjankasvatukseen vihkiytyneet ympäröivien kylien asukkaat, ovat nykyisin keskittyneet täysin vierailijoiden tarvitsemien tarvikkeiden toimittamiseen. Asukkaat auttavat kantamaan matkatavaroita vuorelle, tarjoavat ruokaa, vettä ja monenlaisia tuotteita. Sekä ennen että jälkeen perusleirejä on matkalla ylöspäin muitakin leirejä. Nämä leirit on kuitenkin suunniteltu lähinnä kiipeilijöille, jotka aikovat kiivetä Himalajan korkeimmalle huipulle asti.

Sherpat ja kantajat toimittavat kaikenlaisia tarpeellisia tarvikkeita eteläisille leireille ja koko alueelle, sillä ruuan ja lääkkeiden toimittamiseen ei ole erityistä kuljetusjärjestelyä. Kaikkein suosituin kuljetustapa on jakkihärkä, paikallinen eläin, joka pystyy kantamaan painavia matkatavaroita.

Kiipeäminen

Jos luulet, että kuka tahansa voi kiivetä Everestille, jos vain oikein paljon haluaa, erehdyt suuresti. Ensinnäkin kiipeäminen on kallista, se maksaa noin 60 000 dollaria. Maailman korkeimmalle vuorelle kiipeäminen ei ole mitään hauskaa, yksinkertaista ja mukavaa turismia, vaan hengenvaarallinen haaste. Joka vuosi useita turisteja kuolee yrittäessään valloittaa tätä kivistä jättiläistä. Joku putoaa jäätikköjen väliseen kuiluun, joku ei kestä äärimmäistä kylmyyttä ja joku sairastuu vuoristotautiin.

Tämänkaltaiseen haasteeseen ryhtyvä ammattilainen tarvitsee luonnollisestikin paljon erityisiä tarvikkeita, kenkiä, vaatteita, työkaluja ja elektronisia laitteita. Lisäksi ympärille tarvitaan asiantuntijoista koostuva tiimi ja vuosien kokemus muille huipuille kiipeämisestä. Prosessi on tietenkin kiehtova. Riippumatta valitusta reitistä, on aina suositeltavaa kulkea sherpan kanssa. Nykyään Himalajan alueella asuu noin 3 000 sherpaa ja heistä jokainen on ensiluokkainen opas ja korkeuksien valloittaja, eli lyhyesti ilmaistuna ylämaalainen. Jos olet nähnyt kuuluisan valokuvan ensimmäisistä Mount Everestille kiivenneistä, ymmärrät kuinka sanoinkuvaamattomia tunteita he käyvät läpi. Tenzing Norgayn sanoin: ”Halusin hyppiä ja tanssia. Ne olivat elämäni parhaita tunteita. Seisoin koko maailman edessä”

Kevätkausi on suosituin aika kiivetä Everestille. Syksyiset tutkimusretket ovat harvinaisempia. Nykyisin suosituin tapa kiivetä Everestille on opastettu nousu. Näin varmistetaan, että ryhmän mukana on aina ammattimainen opas, joka tietää takuuvarmasti luotettavimman reitin huipulle. Hän voi lisäksi aina ohjeistaa mitä tehdä, jos jotain tavallisesta poikkeavaa tapahtuu. Lisäksi opas selittää kaiken tarvittavan ennen nousun aloittamista, auttaa valitsemaan tarvittavat välineet ja vahvistaa etukäteen osallistujien fyysisen kunnon ja terveydentilan.

Suunnitelma

Aivan ensimmäinen ehto Everestille kiipeämiselle on erinomainen fyysinen kunto ja riittävä määrä kokemusta vuorikiipeilystä. Prosessi on riskialtis ja vaarallinen ja vaatii tietynlaisia taitoja. Retki alkaa toiselta perusleireistä (eteläinen tai pohjoinen) noususuunnitelmasta riippuen. Osallistujat viipyvät noin 5 000 metrin korkeudella sijaitsevassa perusleirissä suunnilleen viikon. Siellä he voivat keskustella kokeneiden oppaiden kanssa, varmistaa fyysisen kuntonsa riittävyyden ja levätä ennen Everestille kiipeämistä. Seuraavaksi kiipeilijöille hankitaan ruokaa, tarpeellisia tarvikkeita ja happea, sekä tarkistetaan mukaan otettava välineistö. Lisämaksusta ryhmä saattaa haluta tilata avustajakseen sherpan, jolloin tämä kantaa kaiken mukana olevan lisähapen.

Kuinka kauan Mount Everestille kiipeäminen yleensä kestää?

Maailman katolle kiipeäminen ei tietenkään ole mikään muutaman päivän kävelyretki pittoreskien lumisten rinteiden läpi. Perusterveen, kokemattoman kiipeilijän ilmastoon sopeutuminen keskimääräisellä korkeudella perusleirissä saattaa joissain tapauksissa viedä jopa 30–40 päivää. Koko kuukauden ajan olet sherpojen ja kollegoiden ympäröimänä, kunnes kehosi sopeutuu ilmanpaineeseen ja hapenpuutteeseen. Vasta sitten voit jatkaa kiipeämistä.

Koko nousu, turistinäkökulmasta tarkasteltuna, Katmanduun saapumisesta aina siihen hetkeen kun astut maailman korkeimmalle kohdalle, vie keskimäärin noin 60 päivää. Kun kaikki on valmiina, kestää noin 7 päivää nousta perusleiristä huipulle. Sen jälkeen perusleiriin palaamiseen tarvitaan vielä suunnilleen 5 päivää.

Ensimmäinen Mount Everestille kiivennyt henkilö

Vaikka ensimmäinen mies maailman huipulla oli Edmund Hillary, oli sitä ennen jo moni yrittänyt valloittaa Everestiä. 20-luvulla perustetun Mount Everest -komitean erikoisretkikunta oli selvittänyt kaikkein sopivimpia reittejä. Näiden retkikuntien jäsenet olivat ensimmäisiä ”siunatulle vuorelle” – kuten paikalliset Everestiä kutsuvat – astuneita.

Siitä huolimatta, uusiseelantilainen Sir Edmund Hillary ja Nepalilainen vuorikiipeilijä Tenzing Norgay - kaksi täysin erilaista ihmistä - yksissä tuumin, eteläistä reittiä kiiveten, olivat viimeinkin päässeet paikkaan, jonne kukaan ennen heitä ei ollut jalallaan astunut.

Tämän vuoden 1953 koko ihmiskunnalle merkittävän tapahtuman jälkeen Kiina sulki Everestin kaikilta vierailuilta ja maailmanyhteisölle sallittiin vain yksi tutkimusretki vuodessa.

Norgay ja Hillary kiipesivät maailman katolle yhdessä. Heitä riivasivat jatkuvasti niin voimakkaat tuulet, että heidän oli pysyttävä usein päiviä samassa paikassa. Edmund Hillary omisti saavutuksensa Kuningatar Elisabeth II:n kruunajaisille ja se oli tämän UK:n virstanpylvään paras lahja. Vaikka Hillary ja Norgay viettivätkin huipulla vain 15 minuuttia, tuo 15-minuuttinen on tänä päivänä verrattavissa ainoastaan ensimmäisiin askeliin kuun pinnalla.

Nuorin Everestin huipun valloittanut on ollut kahdeksasluokkalainen kalifornialaisoppilas, joka oli vasta 13-vuotias Everestin huipulle kiivetessään. 15-vuotias nepalilaistyttö, Ming Kipa Shira, oli vuonna 2003 toiseksi nuorin Everestin valloittaja. Vanhin mies, joka on kiivennyt huipulle, on ollut 80-vuotias japanilainen Miura Yiuchiro. Vanhin Everestin huipulle astunut nainen oli kiivetessään 73-vuotias japanilainen Tamae Watanabe.

Jos pidit tästä artikkelista, tulet varmasti RAKASTAMAAN tätä: Mahtavia kuvia, uskomattomia tarinoita, tarunomaisia paikkoja

Videot

Kuvat

Kuvat: prudek, bbbbar, blasbike, kiwisoul, muha04, OSHI, v.apl / depositphotos.com

Jakaa!